tiistai 12. huhtikuuta 2016

Kirjavinkki: Psykologiset testit ja testaukset

Pienet pahoittelut viime aikojen hiljaisuudesta blogin puolella - kokopäiväisen työharjoittelun myötä vapaa-aika on käynyt sen verran rajalliseksi, että olen mieluummin käyttänyt sitä upeassa kevätsäässä ulkoiluun kuin koneen ääressä kyhjöttämiseen (mitä suosittelen lämpimästi muillekin) :) Tänään bongasin kuitenkin kirjastosta ihan sattumalta niin kiinnostavan ja toimivan oloisen kirjan, että ei auttanut muu kuin tulla vinkkaamaan siitä teillekin. Kyseessä on Taina Kuuskorven ja Juho Heikkisen kirjoittama teos nimeltä Psykologiset testit ja testaukset. Tosiasiat, uskomukset ja pelot (julkaistu 2014), joka tylsähköstä nimestään huolimatta tarjoaa mainion yleistajuisen katsauksen psykologisten testien maailmaan. Kirjan kirjoittajista Kuuskorpi on mm. ammatinvalinnanohjauksessa, soveltuvuusarvioinnissa ja tutkimustehtävissä työskennellyt psykologian ammattilainen ja Heikkinen puolestaan mediatutkija ja toimittaja, joka on vastannut kirjassa erityisesti psykologisen testaamisen historian kuvauksesta ja maallikoiden mietteitä ilmentävän verkkoaineiston hyödyntämisestä. 

Psykologiset testit herättävät maallikoissa uteliaisuutta, ärsyyntymistä ja pelkojakin, sillä niihin tuntuu edelleen liittyvän jonkinlaista salamyhkäisyyttä: taitaapa moni pelätä jopa sitä, että testeihin vastaamalla paljastaa itsestään psykologille jotain, minkä haluaisi pitää itsellään. Erityisesti kognitiiviset testit saattavat aiheuttaa myös suorituspaineita ja toisaalta vastarintaa tulosten ollessa epämieluisia - kukapa nyt haluaisi vaikkapa kuulla älykkyytensä huitelevan jossain keskitason alapuolella... Myös testien luotettavuus ja validiteetti (se mittaavatko ne sitä, mitä niiden olisi tarkoitus mitata) herättävät jatkuvasti paljon kysymyksiä niin maallikoiden kesken ja mediassa kuin myös ammattilaisten keskuudessa. Omakin asenteeni psykologisia testejä (ennen kaikkea projektiivisia persoonallisuustestejä) kohtaan on heilahdellut vähän suuntaan jos toiseenkin opintojen aikana, mutta siitä nyt ei vaan päästä mihinkään, että hyvin monilla psykologeilla testien tekeminen on tärkeä osa työnkuvaa. Itsekin olen päässyt nyt harjoittelussa perehtymään niihin kunnolla käytännössä, mikä on myös lisännyt kiinnostustani niitä kohtaan. Tällä hetkellä ajattelen, että testien avulla monesti voidaan saada ihmisistä sellaista lisäymmärrystä, jonka tavoittaminen voisi olla pelkän keskustelun avulla paljon hankalampaa ja hitaampaa. Moni saattaa kuitenkin unohtaa, että kliinisessä työssä testit ovat aina vain osa psykologista tutkimusta, jossa myös haastattelu ja havainnointi ovat keskeisessä roolissa. 

Psykologiset testit ja testaukset on ensimmäinen suomenkielinen kattava ja jokseenkin helppotajuinen perusteos psykologisten testien maailmasta. Siinä esitellään testaamisen historiaa, lähtökohtia, hyötyjä, rajoituksia ja testaamiseen liittyviä uskomuksia, ja lisäksi siinä kerrotaan mukavan selkeästi pääpointit joistakin yleisesti käytetyistä testeistä. Kirja kattaa kaikki yleisimmät testityypit (ja siinä sivussa jonkin verran harvinaisempiakin) älykkyystesteistä muisti-, luovuus- ja persoonallisuustesteihin. Vaikka testeistä ei juurikaan tietäisi etukäteen, tästä kirjasta saa varsin hyvän kuvan siitä, mitä psykologiset testit oikein ovat - niin, ne kun eivät ole pelkkiä musteläiskiä, vaikka ne tuntuvat monilla tulevan ensimmäisenä mieleen :D Kirja sopii mielestäni luettavaksi kenelle tahansa psykologisista testeistä kiinnostuneille, niin maallikoille kuin ammattilaisille ja alan opiskelijoille. Itse olisin ainakin hyötynyt tästä todella paljon muutama vuosi sitten, kun jouduin testimenetelmiä käsittelevällä kurssilla kahlaamaan läpi kuolettavan tylsää englanninkielistä kirjaa samasta aiheesta... 

Millaisia ajatuksia teillä on psykologisista testeistä? Onko jollain kenties omakohtaista kokemusta? 

1 kommentti:

  1. Olen joskus pyrkinyt ammattikorkeakouluun ja siellä oli psykologinen testi. Sain pisteitä vain kielellisistä taidoista ja loogisesta ajattelusta, kaikki muu oli nollan tasolla. En tiedä mitä testitulos kertoi minusta, kun olin kuitenkin kirjoittanut ylioppilaaksi suhteellisen hyvin paperein.

    VastaaPoista